Vaelluksen käytännöllinen luksus

Vaellukselle tulee katsottua aika tarkkaan, mitä mukaan lähtee. On ”luottokamoja” ja yleensä aina jotain uutta kokeiltavaa. Pyritään karsimaan turhaa, muttei mitään liian tarpeellista. On kuitenkin muutama asia, joiden vaihtaminen tai pois jättäminen grammojen viilaamiseksi ei ole näköpiirissä:

Meillä on ja pysyy kaasutrangia. Ei kevyin eikä pienin keitin mitä saatavana on, mutta ihanan monikäyttöinen koska tykkäämme laittaa ruokaa myös vaeltaessa. Pari kattilaa, paistinpannu ja kahvipannu antavat mukavasti liikkumavaraa kokkailuun.

aamiainen.jpg

Syysvaelluksen (6 pv) viimeinen aamiainen

Monipuolinen ja maistuva ruoka on tärkeä osa vaelluksiamme. Ruokalista suunnitellaan ja ainekset kuivatetaan etukäteen, jotta retkellä ei tarvitse syödä tylsästi. Myös jotain tuoretta tai säilöttyä otetaan yleensä mukaan vaikka se vähän painaakin.

Tunneliteltta pitkällä eteisellä on myös meille ehdoton. Tällä hetkellä käytössä on Hillebergin Anjan 2 GT, edeltäjä oli Fjällrävenin Abisko Lightweight 3. Eteisessä nukkuvat koirat ja rinkat ja siinä saa tarpeen vaatiessa keitettyä ruuat huonolla säällä. Vielä avaruuspeite eteisen lattiaksi, niin teltassa on reilusti kuivaa ja roskatonta tilaa. Keveys on hyvästä rinkassa kantaessa ja Anjan painaa vain 2100 grammaa, mutta on vahvaa tekoa.

wp-1474794526363.jpeg

Hille ja kuvionukkujat

Kevytuntuvatakki on monikäyttöinen ja kulkee aina mukana. Siitä saa lisälämpöä leirissä ja tauoilla, ja kylmällä kelillä sen voi pukea sellaisenaan, tai märässä kelissä kuoritakin alle lisälämmöksi. Joskus olen sujauttanut sen makuualustan ja pussin väliin lantion alle lisälämmikkeeksi jos kylmä on meinannut puskea alustasta läpi.

Tuplaleveä makuualusta (pariskunnalla). Vähän luksusta telttaelämään saa tuplaleveällä ilmatäytteisellä makuualustalla. Expedin Synmat Hyperlite Duo on kyllä niin kevyt (800 g), että tosi mukavuudenhaluinen kantaa sen vain itselleenkin. Lisäksi mukaan lähtee yhdistetty tyyny/pumppu, niin hyvät unet on taattu.

Koirien reput. Vaelluksella on yleensä aina mukana kaksi tyyppiä, jotka painavat innosta tihkuen aamusta iltaan, ihan sama paljonko edetään. Koirat kantavat siis omat tavaransa Jeri-koiranrinkoissa, jotka on meillä todettu parhaiten sopiviksi huskykäyttöön. Ja nämä kyllä keventävät omia rinkkojamme kun ei tarvitse kantaa koirienkin tavaroita, joten näillä voisi laskea kompensoitavan jotain ylempänä ollutta.

IMG_0851-0

Nuppu ja reppu Hetta-Pallaksella

Luonnollisesti mukana on aikamoinen lista tavaraa, mutta yllämainitut ovat niin pientä lisämukavuutta tuova osa omia vaelluksia, että niistä olisi vaikea kuvitella luopuvansa.

 

Koiratarhan rakennus

Tämä postaus ei liity suoranaisesti retkeilyyn. Jos et pidä koirista tai aio rakentaa tarhaa, hyppää seuraavaan aiheeseen.

Husky on ulkona lajitovereidensa kanssa viihtyvä koira. Moni niistä viihtyy myös sisällä, mutta jo kunnon talviturkin takia koiria kannattaa pitää ulkona vähintään työpäivien ajan. Ja koirakavereidensa kanssa nuo meidän ainakin viihtyvät sen verran hyvin, että sisältä on aina veto tarhalle päin, joten saavat oleilla ulkona ja itse puuhataan sitten niiden kanssa siellä.

Asuintarhat ja käytävä juoksutarhaan

Jotta koiraa voi pitää ulkona silloin kun ei ole itse kotona, on syytä järjestää sellaiset olosuhteet että koiran voi jättää turvallisesti ulos. Niin, että se pysyy tarkoitetussa paikassa, turvassa ulkoisilta uhilta ja loukkaamatta itseään. Useimmiten tämä tarkoittaa siis koiratarhaa. Juoksunarussa tai ketjussa on sotkeentumisvaara, eikä se suojaa koiraa muilta eläimiltä, oli se sitten irtokoira tai susi.

Meillä on nyt muutoista johtuen tarhat versionumeroltaan 3. Ensimmäinen oli 2-metrisestä koiraverkosta 10-20 cm maahan upotettu tarha maapohjalla. Toimi ihan hyvin, koirat pysyivät sisällä ja räystäsverkon alareunaan lisäämisen jälkeen muut eläimet siilit mukaanlukien ulkona. Siili mahtuu koiraverkon reiästä sisään, ei hyvä. Reunoja myös sai tilkitä kivin ja tiilin kun kaivuukuoppa alkoi lähennellä verkon alareunaa.

Toinen versio tehtiin rivitalon pihaan lisäten puuaitaan maahan kaivetut verkko-osat. Maa oli pehmeää multamaata ja pihassa Kallan mielestä jotain vikaa -> koirat olivat myös työpäivät sisällä. Ei hyvä.

Nyt tarhat päätettiin tehdä jotakuinkin pomminkestäviksi. Suurimpina syinä koiramäärän lisääntyminen ja susialueelle muutto. Ratkaisuna on koiratarhat lautapohjalla. Aloitettiin tekemällä kahden tarhan pohjiksi noin 70 m2 terassia raakalaudasta. Alle harkot, joilla saatiin puutavara riittävästi (30-50 cm) irti maasta ja pohja vaateriin, runko 50×100 mm tavarasta 80 cm koolauksin ja päälle 1 cm välillä laudoitus vajaasärmäisellä mäntylaudalla. Koolaukset kiinnitettiin kulmaraudoin.

Siinä sitä tarhapohjaa syntyy,

Pystytolpat kiinnitettiin myöskin kulmarautoja käyttäen. Tolppaväli on 2,5 metrin luokkaa ja oven leveys 90 cm. Verkkona on 2 metriä korkeaa 2,5 mm lankavahvuista panssariverkkoa. Sitä on mukava käsitellä ja lopputuloksesta tulee siisti. Kiristeltiin liinoilla vetämällä paikalleen ja U-nauloilla kiinni tolppiin, pohjaan sekä ylälautaan. Oviin kannattaa tehdä stopparit niin, että ne pääsevät aukeamaan vain sisäänpäin, niin saranat eivät rasitu turhaan jos joku joskus erehtyy hyppimään ovea vasten.

Laaduntarkkailijat työssään.

Kopit rakennettiin paikalleen, hieman ylösnostettuina tarhan lattiasta (vesi pääsee ali). Runkona samaa 50 x 100 mm puutavaraa ja laudoitus sisä-ja ulkopuolella. Eristeenä paksumpaa finfoamia pohjassa ja ohuempaa seinissä. Oviaukot on nostettu 20cm ylös kopin pohjasta. Katto on lautaa ja päällä kattohuopa. Kattorakenne on tehty niin, että sivusuunnassa ilmalla on reilusti tilaa kiertää. Koppien sijoittelussa kannattaa muistaa laittaa ne riittävän kauas tarhan seinistä, jottei koppi toimi hyvänä ponnistusalustana vapauteen.

Nuppu mittaa kulkuaukon sopivaa korkeutta

 

Kolmio valmiina.

Lisäksi rakenneltiin reilun 1000 neliön juoksutarha hieman simppelimmin: ostettiin pyöreitä teroitettuja tolppia, jotka iskettiin rautakangen ja kuminuijan kanssa maahan ja viritettiin väliin 180 cm korkeaa koiraverkkoa. Kiinnitys suoritettiin nippusiteillä, sillä sinkilöiden kanssa oli nyhrätty asuintarhojen kanssa ihan riittävästi. Asuintarhoista on suora pääsy juoksutarhaan, joten koirat voi vain päästää tarhan ovesta ulos. Samalla poistui huoli tarhasta vapauteen ryntäävistä koirista. Juoksutarhaan tehtiin myös leveä oviaukko, jotta sinne pääsee mönkijällä tai sieltä voi lähteä suoraan vetämäänkin.

Tolpat maassa

 

Ja tarha käytössä

Uusia tulokkaita

Hiljaiselo blogin puolella on jatkunut johtuen tiiviillä tahdilla tehdystä piharakentamisesta: muutaman viime viikon aikana on pihaan saatu rakennettua kaksi terassipohjaista tarhaa koppeineen sekä noin 1 000 neliön juoksutarha koirille. Yksi suurimmista syistä muutollemme oli saada lisää tilaa ja samalla lisää koiria, jotta valjakkoharrastus pääsee kunnolla vauhtiin. Viime viikonloppuna ajelinkin reilut parituhatta kilometriä pakettiautolla hakemaan meille koiria ja mönkijän pohjoisesta. Mönkijä sai eilen hyväksytyn katsastusleimankin, joten koirien treenauksen lisäksi sillä voi ajella pilkille ja kalaan lähiseudulle.

Nyt sitten totutellaan kaikki toisiimme ja me myös entistä suuremman koiralauman kanssa elämiseen. Ruokittavia suita on nyt kahden sijaan viisi ja myös viimeisen vuoden pääosin sisäelämää viettäneet Kalla ja Nuppu muuttivat ulos uusia poikia emännöimään. Kalla on ollut asiasta hieman toista mieltä öiden osalta, mutta katsotaan jos ulkoelämä alkaisi taas maistua.

Tulevia reissuja on ehditty miettiä sen verran, että elokuussa on tarkoitus suunnata Alpeille noin viikon reissulle ja syyskuussa viikon vaellukselle Suomen Lappiin. Muuten pysytellään todennäköisesti lähikohteissa. Onneksi Koli, Punkaharju ja monet Saimaan kohteet ovat lyhyehkön ajomatkan päässä.

 

Lounasretki lähilaavulle

Kotiutuminen uuteen paikkaan on edennyt siihen pisteeseen, että pääsimme irtautumaan lauantaina pikku retkelle. Lähistöltä löytyy päiväretkikohteiksi ainakin kolme laavua ja on ihanaa, että laavuretkeä varten ei tarvitse ajaa autolla metriäkään.

Pakkasimme mukaan lounastarpeet: esikeitin kasvisnyytit lähes kypsiksi ja maustoin valmiiksi, jotta ne saisi vain lämmittää tulilla. Lisäksi mukana oli makkaraa, kahvitarpeet ja toscakakkua. Vieraan laavun varustuksesta kun ei koskaan tiedä niin tarvittaessa lounas olisi valmistunut myös ilman ritilää. Kannoimme myös puita mukanamme ja jätimme ne laavulle. Täällä kun ei olla kansallispuistossa, niin epäilen jonkun yksityisen maanomistajan ystävällisesti huoltavan laavua vaikka E10-reitillä ollaankin.

cof

Mennessä reitillämme oli lunta paikkapaikoin 30 cm ja nuoskassa kahlaaminen kävi ihan kuntoilusta. Lumimäärä vaihtelee juuri nyt valtavasti: pihamme on jo käytännössä lumeton, mutta pihatiellä on kunnon lumikerros ja suojaisilla metsäteillä saa kahlata lähes polveen asti lumessa. Palasimme toista reittiä takaisin ja pääsimme kävelemään pitkin jonkin aikaa sitten aurattua pikkutietä.

cof

Täällä kevät ei vielä ole saanut voittoa talvesta, lumi sulaa toisina päivinä ihan silmissä ja seuraavana aamuna herätessä on taas satanut monta senttiä uutta lunta. Pääsiäistäkin vietetään tämänhetkisen ennusteen mukaan pakkassäässä. Onneksi päätettiin tehdä terassitarhan koirille, sillä routa ei näillä keleillä paljon sula ja asuinpaikkoja pitäisi saada valmiiksi jotta saadaan pohjoisen pojat haettua kotiin.

 

Muuttoprojektia

Retkeilyrintamalla on ollut kuukauden verran vähän hiljaista. Syy siihen on onneksi erinomaisen positiivinen, sillä muutamme viikonlopun aikana pääkaupunkiseudulta Etelä-Karjalaan. Hirsitalo metsän keskellä ja järven rannalla odottelee meitä pintakäsittelyprojektin läpikäyneenä. Työtä riittää vielä sekä sisällä että ulkona, mutta eipä tarvitse ainakaan miettiä mitä töiden jälkeen tekisi.

 

Sijainti on meille melko täydellinen: kotipihasta pääsee kalaan ja koiria treenaamaan, ja kulkeepa pihatietämme pitkin jopa kaukovaellusreitti E10, joten luonto ja retkeilymaastot alkavat todellakin suoraan ovelta.

Toteutamme myös huskykirousta: kahden narttumme lisäksi pohjoisesta muuttaa meille kaksi urosta kunhan saamme pienen  tarhojenrakennusprojektin valmiiksi. Tulossa on sekä asuintarhoja että suuri juoksutarha jossa on tilaa juosta ja leikkiä. Lisääkin koiria on ”tilauksessa”, mutta siihen toisella nartuistamme on vielä sanansa sanottavana.

Retkeilyaiheiden pariin päästäneen taas pikapuolin kun pääsemme ihmettelemään uusia lähikohteita.

Lippuja GoExpoon

GoExpo-messut järjestetään Helsingin messukeskuksessa 17.-19.3. Olen käynyt tapahtumassa kahtena edellisenä vuonna katselemassa retkeily- ja pyörämaailman uusia tuulia.GoExpo_logo

Messuilla on aiemmin ollut laaja pyöräilyosio, outdoor-osassa retkeilykohteita ja jonkin verran valmistajia ja jälleenmyyjiä, sekä kuntoilu-osa ja kameramessut, mistä sainkin viime vuonna hyvät vinkit uuden vaelluskameran hankintaan. Ja julkistetaanhan messuilla tietenkin vuoden retkikohde. Tänä vuonna myös outdoor-osio vaikuttaisi aiempaa laajemmalta.

Sain Messukeskukselta ilon jakaa 2 kpl GoExpo-lippuja blogin lukijoiden kesken.

Kommentoi siis ja osallistu arvontaan! Voittajat arvotaan sunnuntaina 12.3. ja liput toimitetaan sähköpostitse. Tietoja ei luovuteta eteenpäin.

Kaunis Kallahti

28595568_unknown

Ennen pian koittavaa muuttoa täytyy herkutella vielä pääkaupunkiseudun parhailla paloilla. Itä-Helsingistä Vuosaaresta löytyy Kallahti, joka on kaunis niin kesällä kuin talvellakin. Retkelle pääsee tarvittaessa helposti myös julkisilla liikennevälineillä, ja ainakin näin talvisaikaan omalle autollekin on yllin kyllin parkkitilaa.

Retken voi aloittaa joko Kallahdentien alusta tai ajaa tien päähän uimarannan parkkipaikoille. Karttalinkki Kallahdentien alkuun. Niemen alku on kaunista hiekkaharjua ja päähän kulkee hiekkapohjainen pyörätie.

28595856_unknown

Uimarannan parkkipaikalta voi lähteä kiertämään niemen kärkeä. Talvella voi hyödyntää myös jäitä, jolloin voi kiertää koko niemen ympäri rantoja mukaillen. Kesällä se ei ole mahdollista, sillä niemessä on jonkin verran vakituista asutusta ja mökkejä, eikä toisten pihalle ole syytä poiketa. Kokonaisuudessaan niemi on helppokulkuista mäntymetsää ja kallioita ja sekä niemen kainalossa että päässä on hiekkarannat. Kesällä alueella toimii myös kioski.

28595600_unknown28595584_unknown

Kallahti on kaunis ja merellinen luonnonsuojelualue lähellä kaupunkia. Sopii hyvin koko perheen retkipaikaksi, koska matkaa on helppo säädellä ja maasto on helppokulkuista.