Koirien kanssa vaeltamisesta

Posted by

Moni ihmettelee ja ihastelee sitä, että otan koirani mukaan vaelluksille. Olen valinnut rotuni, siperianhuskyn, juuri siksi että sain käyttökoiran joka sopii omiin harrastuksiini ja elämäntapaani. Koirien kanssa vaeltaessa kannattaa muistaa muutama asia, joiden opettaminen etukäteen koiralle tekee yhteisistä vaellusretkistä kaikille osapuolille mukavampia. Aikuinen keskikokoinen koirahan kantaa itse omat ruokansa ja tarvikkeensa, joten omaa rinkkaa koiran mukaan ottaminen ei juurikaan rasita. Alla sen sijaan muutamia muistettavia asioita ennen kuin lähtee patikoimaan koiran kera:

Koiran kanssa liikkuminen: Itse en ainakaan pysy rinkan ja vetävän koiran kanssa pystyssä. Kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueella koiran täytyy olla sääntöjen mukaan kytkettynä, ja omat koirani ovat niin riistaviettisiä että päästän ne tavallisestikin irti vain aidatulle alueelle. Mieti siis, miten kuljet koirasi kanssa. Itse olen opettanu koirani kulkemaan poluilla takanani. Silloin ne eivät vedä minua nurin, kiusausta vetämiseen ei ole, eikä pelkoa siitä että koiran tassu jää vaelluskengän alle. Suosittelen!Perillä

Taukopaikoilla käyttäytyminen: Useimmiten taukopaikoilla on kaikenlaista kivaa: jos siellä ei ole juuri muita retkeilijöitä, on joku todennäköisesti heittänyt lähistölle ruuantähteitä tai roskia joita olisi kiva penkoa. Ota siis mukaan köyttä tai vastaavaa jolla saat koiran kiinni sopivan matkan päähän nuotiosta ja muista ruokailijoista, ja opeta koira odottamaan omalla paikallaan ilman protestointia. Kaikki eivät pidä koirista, enkä minäkään pidä vieraista koirista jotka yrittävät varastaa tai kerjätä ruokani. Koiralle voi ottaa mukaan vaikka puruluun jos tuntuu ettei rauhoittuminen muuten onnistu.

Koiran ruoka ja tarvikkeet: Turkikas koira tarvitsee loppujen lopuksi melko vähän tavaraa mukaan parin-kolmen päivän kesäiselle retkelle. Ruokaa tietenkin sekä kupin mistä syödä ja juoda, hihnan ja pannan/valjaat/repun, köyden taukokiinnitystä varten, pyyhkeen, tassurasvaa, sidetarpeita sekä tossun/sukan jolla rikkoutuneen tassun saa suojattua. Lisäksi pidän yleensä itse mukana makuualustaa koirille jotta pääsevät kuivalle nukkumaan myös sadekeleillä. Ruokana meillä on kuivaruokaa jonka sekaan lisään kuivalihaa. Vesipullot koirille maaston mukaan, onko vettä saatavilla säännöllisesti vai ei.

Koirien kanssa vaeltaminen on ainakin minun tapauksessani hieman hitaampaa kuin ilman koria; aina on joku hihna solmussa, korvan takaa kutittaa tai laukkuja täytyy suoristaa. Lisäksi koirien tarkkaileminen vie hieman huomiota omasta kävelemisestä. Mutta on ihanaa saada koirat mukaan ja nähdä niiden into kun ne lähtevät reppuineen hännät pystyssä matkaan, ja huomata miten ne jaksavat pitkän vaelluspäivän virkeinä näyttämättä juuri merkkiäkään väsymyksestä. Koirat tuovat tarkkojen aistiensa ansiosta myös turvallisuuden tunnetta; monet metsäneläimet olisivat jääneet huomaamatta elleivät koirat olisi niitä osoittaneet.

Kuten monesti todettua, jos ihminen ja koira lähtevät ns. kylmiltään vaeltamaan eikä koiralle ole pakattu sen kuntoon suhteutettuna ylivoimaista kantamusta, on se ihminen jolle tulee ensin väsy ja hätä. Koira kynsillä varustetulla nelivedollaan liikkuu kuitenkin ihmiseen verrattuna todella ketterästi maastossa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s