Nuortti 1.-3.7.2014

Posted by

Tänä kesänä pohjoisen vaelluksemme suuntautui Koilliskairalle eli Urho Kekkosen Kansallispuistoon. Reitiksi valikoitui aivan Venäjän rajan pinnassa kulkeva Nuorttin retkeilyreitti, joka oli sopiva 40 kilometriä pitkä rengasreitti. Yhdellä autolla ja koirien kanssa kuljettaessa rengasreittien löytäminen on aina oma haasteensa, sillä pitkä taksimatka reitin lähtöpäähän tai vaelluksen lopuksi ei houkuttele.

Nuorttin reitti kulkee Savukoskella, Tulppion kylän läheisyydessä. Jo ajaessaan reitin alkupisteeseen tuntee päätyneensä kirjaimellisesti metsään; Tulppioon vie Savukoskelta lähes 60 km hiekkatietä ja Tulppion majoilta on vielä noin 12 km metsäautotietä reitin alkupisteeseen. Lähtöpaikalla oli parkissa kymmenkunta autoa, mutta myöhemmin selvisi että pääosa niistä kuului Nuorttijoella oleville kalastajille.

Nuorttin retkeilyreitti Luontoon.fi -palvelussa

Olimme perillä melko myöhään, lähdimme maastoon kuuden aikaan illalla. Epävarmuutta oli aiheuttanut tieto rikkinäisestä kahluuvaijerista Nuorttijoen ylityspaikalla, johon tulisimme aivan vaelluksen lopuksi. Onneksi näimme paikan jo lähtiessämme ja huomasimme että vaijeri oli ehditty korjata. Tiedossa olisi siis siltä osin turvallinen ylitys. Ensimmäisenä iltana kävelimme vain noin 8 kilometrin matkan Hirvashaudan autio- ja varaustuvalle. Varaustuvalla oli kalastajia mutta autiotuvan puoli oli tyhjä ja vietimme ensimmäisen yön mukavasti tuvassa.

Nuortti

Toisena päivänä oli tavoitteena kävellä pitkä päivä, noin 20 kilometriä Alimmaisen hirvashaudan nuotiopaikalle. Päivä oli melko lämmin ja koirien jaksaminen reppuineen hieman huoletti. Onneksi matkan varrella oli runsaasti puroja ja reitti pistäytyi pariin otteeseen joen rannassa, joten koirat saivat vilvoitella vedessä. Lisäksi juotimme niitä omista juomapusseistamme. Päivä oli ihmisvaeltajille pitkä, ja koska maastossa ei ollut taukopaikkojen välillä lainkaan välimatkamerkintöjä tuntuivat varsinkin viimeiset kilometrit ennen yöpaikkaa todella pitkiltä. Koirat jaksoivat hienosti, tosin tossutin vähän väliä jalkojaan nuolleen Nupun jo päivän puolivälissä. Tossut tekivät tehtävänsä ja Nuppu tassutteli tyytyväisenä päivän loppuun.

Perille päästyämme ehdimme juuri saada teltan kansaan kun alkoi ripsiä vettä. Harvinaisen lyhyen tulilla istuskelun ja iltaruuaksi tehdyn sieni-broileririsoton jälkeen painuimme telttaan unille. Koirat nukkuivat teltan eteisessä, rauhallisesti kylki kyljessä kaikki kolme.

Kolmannelle päivälle jäi käveltävää noin 12 kilometriä. Aamusta alkaen oli näkyvissä sadepilviä ja ilma oli viileä, joten kuorivaatteet kaivettiin esiin. Matka eteni reippaasti ja tarkoitus oli pitää lounastauko 8 kilometrin kohdalla olevalla Kurtsinniskan laavulla. Matka eteni, ja mielestämme Mettopalon tuvasta oli jo kuljettu ohi pitkän matkaa eikä laavua vain näkynyt. Vihdoin joen rannassa näkyi suuri laavu ja kävelimme märkinä sen suojaan. Huomasimme päätyneemme jo Liemussuvannolle asti, eli matkaa autolle oli jäljellä vain pari kilometriä. Keitimme lounaaksi nuudeleita ja tonnikalaa ja ripustimme märät takit kuivumaan. Se oli tietenkin virhe, ja takit kastuivat myös sisäpuolelta.

Lounaan jälkeen nostimme taas rinkat selkään ja lähdimme valmiiksi märkinä taivaltamaan kohti kahluupaikkaa. Se tulikin vastaan nopeasti. Virta näytti sen verran voimakkaalta, että veimme ensin omat rinkkamme sekä koirien rinkoissa olleet tavarat yli. Sen jälkeen otimme koirat. Vesi oli todella kylmää ja rantatöyräät jyrkät. Minulla oli ylityksessä jalassani sandaalit ja villasukat ja varpaat aivan jäässä. Kalla hyppäsi rohkeasti itse jokeen, Nuppukin tuli onneksi aivan rantatöyräälle ja sain sen nostettua veteen. Molempien koirien rinkoissa on erillinen valjasosa, josta talutin koirat joen yli siltä varalta että virta tarttuu niihin. Ylitys meni hienosti, koirat eivät joutuneet juurikaan uimaan ja onnistuivat etsimään joesta matalan reitin yli.

Joen ylitys

Emme enää pysähtyneet vaihtamaan varusteita vaan jatkoimme sandaaleissa ja märkinä muutaman sadan metrin matkan autolle. Onneksi lähtöpaikalla on katos, jossa saimme vaihdettua sateesta huolimatta kuivaa ylle ja pakattua tavaroita valmiiksi autoa varten. Sitten auto katoksen eteen, pikapakkaus ja suunta kohti Saariselältä varattua mökkiä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s